Aikuiskoulutus

Aikuiskoulutus Suomessa on suunnattu opiskelijoille, jotka haluavat laajentaa koulutustaan, vaihtaa alaa tai vain lisätä tietojaan ja taitojaan. Etenkin epävarmoina talouden aikoina aikuiskoulutus on hyvin suosittu tapa parantaa omia työllistymismahdollisuuksia joko työn ohessa tai työttömyysaikana. Aikuiskoulutuksessa voi täydentää jo olemassa olevaa tutkintoa, hankkia tiettyjä pätevyyksiä tai tehdä kokonaan uusia opintoja.

Aikuiskoulutusta on tarjolla yli 20-vuotiaille opiskelijoille kaikilla Suomessa tarjottavilla koulutustasoilla. Toisen asteen koulutuksia on ammatillinen koulutus ja lukio-opiskelu, kolmannen asteen koulutuksiin puolestaan kuuluvat ammattikorkeakoulut sekä yliopistot. Pääsääntöisesti aikuiskoulutus painottuu iltaopiskeluun.

Aikuisopiskelu on yleensä maksullista, ja maksu veloitetaan joko tutkintoperusteisesti, kursseittain tai opintopisteittäin.

Osa-aikainen vai täysipäiväinen?

Osa-aikaista opiskelua on mahdollista tehdä esim. työn ohessa. Työvoimaviranomaiset eivät yleensä katso osa-aikaista opiskelua työnhakua haittaavaksi, joten sitä on periaatteessa mahdollista tehdä myös työttömänä ollessa. Tutkintoon johtavat uudet tutkinnot katsotaan kuitenkin päätoimiseksi opiskeluksi. Täysipäiväinen opiskelu aikuisopiskelijana on hyvinkin mahdollista, jos rahoitus on kunnossa.

Verkko-opiskelu aikuisena

Aikuisopiskelu on joustavinta suorittaa verkko-opiskeluna tasosta riippumatta. Etä- ja verkko-opiskelun voi ajoittaa opiskelijan omien tarpeiden mukaan. Etäopiskelu vaatii itsenäistä työotetta, aikatauluttamista ja tietokoneen käyttötaitoja. Monimuoto-opiskelu on antoisaa, mutta vaativaa.

Aikuisopiskelijalle suositellaan etäopiskelua, jotta opinnot voi yhdistää helpommin esimerkiksi töiden oheen. Työn ohessa suoritettavat opinnot voivat täydentää vanhaa tutkintoa tai tuoda uusia pätevyyksiä. Useimmiten verkko-opintojen laajuus voi olla hieman suppeampi kuin kontaktiopetuksessa, mutta itsenäistä työtä vaativat tehtävät antavat myös syvempää ymmärrystä aiheista.

Verkko-opiskelussa käytetään hyväksi eri medioita ja erilaisia tapoja tuottaa informaatiota. Kuvien, videoiden ja tekstien tekeminen harjoittaa varsinaisen opiskeltavan aiheen lisäksi harjaantumista medioiden käsittelyyn. Lopputuotos voi olla esim. oppimispäiväkirja, esitelmä, puhe, dokumentaatio tai prosessikuvaus.

Verkossa opiskelijat jakavat toisilleen omat tuotoksensa, jolloin muut opiskelijat pystyvät niitä kommentoimaan. Opiskelijat usein oppivat toisiltaan, mikä myös hitsaa etäopiskelijat ryhmäksi. Etä- ja verkko-opiskeluun kuuluu usein myös reaaliaikaisia keskusteluja, jolloin kaikki opiskelijat ovat verkkoalustalla paikalla samaan aikaan.

Etä- ja verkko-opinnoissa voi erikoistua, pätevöityä, hankkia lisää tieto- ja taitopohjaa, tai päivittää osaamisensa uudelle tasolle. Omatoiminen opiskelu osoittaa myös kunnianhimoa ja kiinnostusta valittuun alaan, mitä useat työnantajat arvostavat korkealle.

Tukimuodot

Aikuiskoulutukseen on mahdollista hakea tietyin edellytyksin myös rahallista tukea. Tukimuotoja on muutamia: aikuiskoulutustuki, opintotuki ja työmarkkinatuki. Käytännössä kuitenkin usein opiskelija itse rahoittaa opintonsa.

Aikuiskoulutustukea voi saada vain tietyt ehdot täyttämällä. Vaaditaan vähintään kahdeksan vuoden työhistoria, ja viimeisimmän työsuhteen on täytynyt kestää vähintään vuosi. Tuosta työsuhteesta pitäisi jäädä opintovapaalle. Tukea saadakseen voi olla palkkatyössä tai yrittäjä. Koulutuksen puolestaan pitää joko johtaa tutkintoon tai olla ammatillista lisä- tai jatkokoulutusta. Tukea voi saada enintään 18 kuukauden ajalle ja sen myöntää koulutusrahasto.

Opintotukea voi saada päätoimisiin opintoihin. Opintojen pitää johtaa tutkintoon joko ammatillisissa opinnoissa tai täydennyskoulutuksessa. Tietyissä tapauksissa lisä- ja jatkokoulutukseen voi myös saada Kelan myöntämää opintotukea.

Työmarkkinatuella voi opiskella työtön, jonka opinnot ovat täysipäiväisiä ja jotka työvoimaviranomainen katsoo edistävän työllistymistä. Tätä kutsutaan omaehtoisen opiskelun tueksi, ja sitä voi saada maksimissaan 24 kuukauden ajan. Omaehtoisesti voi viedä päätökseen esim. kesken jääneen tutkinnon tai rajatuissa tapauksissa suorittaa kokonaan uuden tutkinnon.

Ammattitutkinnot aikuisopiskelijana

Aikuisopiskelijana pystyy usein suorittamaan samoja tutkintoja kuin nuorisoasteellakin, mutta tutkintoihin yleensä menee vähemmän aikaa tai niitä voi suorittaa iltaisin. Osa koulutuksista on lähiopetusta, mutta useat ammattiopistot tarjoavat myös etä- ja verkko-opintoja etenkin aikuisille. Yleisin tapa tehdä ammatillista tutkintoa aikuisena on monimuotokoulutus, joka yhdistää etä- ja kontaktiopetusta.

• Aikuislukio

Myös lukion voi suorittaa aikuisena. Opetusmuoto on yleisimmin kontaktiopetusta, mutta suurin osa aikuislukioista tarjoavaa myös etäopetusta. Aikuislukion pakollinen oppimäärä on 44 kurssia, mutta opiskelija voi suorittaa myös enemmän opintoja. Tarjonta kannattaa tarkistaa toivotusta oppilaitoksesta, hakuajat ovat keväisin.

• Ammattikorkeakoulut

Ammattikorkeakouluihin voi hakeutua aikuisiällä jatkamaan ja täydentämään opintoja. Aikuislinjojen koulutukset järjestetään usein iltaisin tai etäopiskeluna. Täydentävät opinnot ovat useimmiten maksullisia. Useat ammattikorkeakoulut tarjoavat kokonaisia tutkintoja opiskeltavaksi verkossa. Tarjonta kannattaa tarkistaa suoraan oppilaitoksen omilta sivuilta.

• Yliopistot ja avoimet yliopistot

Yliopistot tarjoavat tutkintoon johtavia opintoja yleensä päiväaikaan. Avoimien yliopistojen tarjonta on suunniteltu ihmisille, jotka tekevät opintoja esim. työn ohessa. Avoimien yliopistojen kurssit ovat käytännössä samoja kuin päivällä tehtävät yliopistokurssit, mutta ne ovat maksullisia kurssiperusteisesti. Avoimen yliopiston kurssit voi lukea hyväksi varsinaiseen yliopistotutkintoon, eikä pääsykokeita ole, mutta kokonaista tutkintoa ei voi suorittaa pelkästään avoimessa yliopistossa.

Avoimen yliopiston kursseja suorittanut opiskelija voi hakea ns. avoimen yliopiston hakupolulta tutkinto-opiskelijaksi. Tuossa tapauksessa avoimessa yliopistossa tehdyt kurssit edistävät tutkinnon etenemistä. Jos opiskelija puolestaan täydentää vanhaa tutkintoaan, avoimessa yliopistossa voi pätevöityä esim. opettajaksi (pedagogiset opinnot) omalta erikoisalaltaan.