Suomen koulujärjestelmässä opiskelijalla on useita tärkeitä hetkiä tehdä omaan koulutukseensa liittyviä strategisia valintoja, jotta se tukisi opiskelijan omia ammatillisia haaveita ja tavoitteita parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeimmät näistä ovat peruskoulun jälkeinen päätös jatkaa lukioon tai ammattikouluun ja sen jälkeen valinta ammattikorkeakoulun ja ylipiston välillä.
Ammattikorkeakoulu (AMK) on yliopiston ohella toinen vaihtoehto ylemmän asteen koulutuksesta. Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua, joissa opiskelee yhteensä yli satatuhatta innokasta opiskelijaa. Koulut sijaitsevat strategisesti ympäri maata Ahvenanmaalta pohjoiseen Lappiin. Niiden tehtävänä on koulutuksen lisäksi tehdä tutkimustyötä sekä osallistua oman maakuntansa alueelliseen kehittämiseen. Siksi ne ovat tiiviisti sidoksissa alueensa elinkeino- ja yrityselämään ja niiden koulutustarjonta pyritään suunnittelemaan alueensa tarpeita vastaavaksi.
Rahoituksensa ammattikorkeakoulut saavat valtiolta ja se perustuu oppilaitoksen aikaansaamiin tuloksiin, kuten valmistuneiden opiskelijoiden määrään. Kunkin AMK-opiskelijan koulutus on valtiolle keskimäärin 8000 euron investointi vuodessa.
Sekä yliopistoille että ammattikorkeakouluille on Suomen koulutusjärjestelmän niin sanotussa duaalimallissa määritelty omat tehtävänsä. Yliopistot luovat uutta tieteellistä tietoa ja ammattikorkeakoulujen tavoite on hyödyntää ja soveltaa tätä jo olemassa olevaa informaatiota käytännön ongelmiin työ- ja yrityselämässä. Tästä syystä ammattikorkeakoulua pidetään yliopistoja työelämäorientoituneempana ja käytännönläheisempänä vaihtoehtona.
Ammattikorkeakoulun opintovaihtoehdot
Vuosittain ammattikorkeakouluihin hakee kymmeniä tuhansia opiskelusta haaveilevia nuoria ja jo hieman aikuisempiakin. Niissä voi suorittaa tutkinnon seuraavilla aloilla:
- Humanistinen ja kasvatus
- Kulttuuri
- Luonnonvara- ja ympäristö
- Matkailu, ravitsemis- ja talous
- Sosiaali-, terveys ja liikunta
- Tekniikka ja liikenne
- Yhteiskuntatieteet, liiketalous ja hallinto
- Lisäksi poliisit koulutetaan erityisessä poliisiammattikorkeakoulussa.
Yksittäisiä tutkintovaihtoehtoja on lähes viisikymmentä, eli ammattikorkeakoulujen valikoimista löytyy laajasti valinnanvaraa. Tutkinnon laajuus on alasta riippuen 210-270 opintopistettä, joka vastaa noin 3,5-4,5 vuoden täysipäiväistä opiskelupanosta. Opiskella voi sekä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi ammattikorkeakoulusta riippuen.
Alemman korkeakoulututkinnon lisäksi joillakin ammattikorkeakoulun aloilla on tarjolla korkeampi ammattikoulututkinto, joka antaa pätevyyden ylempää korkeakoulututkintoa vaativiin virkoihin. Sen laajuus on 60-90 opintopistettä ja yleensä sen voi suorittaa töiden ohessa, sillä tutkinnon tarkoitus on nimenomaan kehittää sen suorittajien ammatillista osaamista.
Pääsyvaatimukset eri koulusaloille vaihtelee voimakkaasti ja myös niiden suosiossa opiskelijoiden keskuudessa on eroja. Suosituimpia hakukohteita ovat pääkaupunkiseudun ja muiden suurten kaupunkien koulut, joka toki selittynee myös sillä, että niissä asuu eniten ihmisiä. Eniten opiskelusta haaveilevia kiinnostavat sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä tekniikan ja liikenteen ala, mitattuna alan koko hakijamäärää ensisijaisten hakijoiden määrään.
Joskus ammattikorkeakouluja kuulee syytettävän liian suurista aloitusmääristä ja opiskelijoiden liikakouluttamisesta aloilla, joilla on heikko työllisyystilanne tai ylitarjontaa työntekijöistä. Koulutustarjonnan suhteuttaminen kysynnän ja tarjonnan mukaisesti onkin tärkeä osa ammattikorkeakoulujen suunnittelutavoitteita, mutta se on ymmärrettävästi joskus hankalaa toteuttaa. Ammattikorkeakoulujen rahoitusperusteita kehitetään ja uudistetaan jatkuvasti ja niissä pyritään ottamaan huomioon myös työllistymisen varmistaminen vastavalmistuneille.
Suomessa toimivat ammattikorkeakoulut
Suomen 25 ammattikorkeakoulua (AMK) ovat aakkosjärjestyksessä seuraavat ja monilla niistä on toimipisteitä useilla eri paikkakunnilla:
- Ahvenanmaan AMK
- Ammattikorkeakoulu Arcada
- Ammattikorkeakoulu Novia
- Centria
- Diakonia-ammattikorkeakoulu
- Haaga-Helia
- Humanistinen AMK
- Hämeen AMK
- Jyväskylän AMK
- Kaakkois-Suomen AMK
- Kajaanin AMK
- Karelia
- Lahden AMK
- Lapin AMK
- Laurea
- Metropolia
- Oulun AMK
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Saimaan AMK
- Satakunnan AMK
- Savonia
- Seinäjoen AMK
- Tampereen AMK
- Turun AMK
- Vaasan AMK
Suurin osa edellä mainituista oppilaitoksista kuuluu opintoministeriön hallinto-alaan. Poikkeuksia tästä ovat Ahvenanmaan AMK ja poliisiammattikorkeakoulu, jotka toimivat Ahvenanmaan maakuntahallinnon sekä sisäministeriön alaisuudessa.
Ammattikorkeakoulujen korkeaa määrää on perustelu Suomen laajalla pinta-alalla. Koulutussysteemiä kuitenkin kritisoidaan päällekkäisyyksistä, jonka vuoksi viime vuosina on toteutettu useita ammattikorkeakoulujen yhdistymisiä. Myös tarpeesta yhdistää ammattikorkeakoulut yliopistoihin säästöjen synnyttämiseksi ja toiminnan tehostamiseksi on keskusteltu. Se kuitenkin vaatisi muutoksia tämänhetkisessä lainsäädännössä ja koulutussysteemin perustana toimivan duaalimallin purkamista. Vaikka systeemissä on aina parannettavaa, on hyvä muistaa, että Suomen koulutusta pidetään maailman parhaimmistona.
Etäopiskelumahdollisuudet ammattikorkeakoulussa
Internetin kehityksen myötä myös etäopiskelumahdollisuudet ammattikorkeakouluissa ovat lisääntyneet viime vuosina. Etäopiskelun kautta voi suorittaa yksittäisiä kursseja ja joissakin tapauksessa jopa kokonaisia tutkintoja, vaikkakin etätutkinnot eivät Suomessa ole vielä kovin yleisiä.
Esimerkiksi Hämeen, Turun ja Karelia-ammattikoulujen tarjontaan kuuluu tradenomin, sosionomin ja insinöörin tutkintoihin tähtääviä opintokokonaisuuksia. Tarkat tiedot etäopintomahdollisuuksista kannattaa tarkistaa itseä kiinnostavien ammattikorkeakoulujen tarjonnoista.
Käytännössä etäopiskelu tarkoittaa kurssien suorittamista paikasta riippumattomasti verkkotyökalujen ja kirjallisuuden avulla. Usein se hoituu erityisten verkkopohjaisten oppimisympäristöjen kautta, joissa opiskelijat voivat kommunikoida keskenään ja opettajien kanssa, esimerkiksi esittää kysymyksiä ja osallistua keskusteluihin. Paljon hyödynnetty metodi on myös web-kameran kautta välitettävät seminaarit, joihin osallistujat voivat osallistua vaikkapa kotisohviltaan. Joskus myös pääasiassa etäopintoina suoritettaviin kokonaisuuksiin voi liittyä myös läsnäoloa vaativia luentoja tai tenttejä.
Etäopiskelun etu onkin juuri sen joustavuudessa, sillä opiskelu on helppo mukauttaa omiin aikatauluihin. Joustavuus ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös etäopiskeluihin kuuluisi aikatauluja ja määräaikoja.
Tämän vuoksi itsekuri ja ajankäytön suunnittelu on etäopinnoissa tarpeen – aivan kuten lähiopetuksessakin.